Näin esiintymisvalmentajasta tuli vaalimeedio – Vierailijablogissa Severi Hämäri

Olen ollut mukana kun puhetaidon valmentajat ilmestyivät poliittisen kommentoinnin pariin viime vuosina. Ja mikä ettei. Kommentit tuottavat hyvää poliittista viihdettä. Puheiden retorisista yksityiskohdista saa nimittäin mehukkaita huomioita irti. Lisäksi puhetaidon ja viestinnän asiantuntijat voivat tuoda esiin käytettyjä vaikuttamiskeinoja. Tällöin lisätään ymmärrystä politiikasta ja sen tarinoista.

Tarkastelen tässä vierasblogissa tapaa, jolla esiintymisvalmentajia ja puhetaidon opettajia nostetaan esiin mediassa. Meidän halutaan nimittäin ottavan roolin, johon emme oikein kuulu.

Kun toivotaan vaalien tuloksen ennalta kertovaa meediota, mennään rajan yli. Esimerkiksi Talouselämä julkaisi 12.4. artikkelin ”Kriisiviestinnän asiantuntija: Jussi Halla-aho vetää hallitusneuvottelut, Antti Rinne tuhosi sdp:n mahdollisuudet”.

Talouselämän artikkelissa kriisiviestinnän kouluttaja Katleena Kortesuon esittämä arvaus vaalituloksesta tuodaan esiin ikään kuin se olisi vahvasti perusteltu analyysi. Jutun tekstiin on laitettu määrittäviä verbejä “arvioi” ja “uskoo”, mutta otsikointi sekä jutun suuren osan käyttäminen analyysin esittämiseen antaa täysin toisenlaisen vaikutelman. Toiveena selvästi on, että joku kertoo ennakkoon, miten vaaleissa käy. Miksi muuten tällaista artikkelia edes julkaistaisiin?

Sama toistui myös Ylellä ajankohtaisohjelma Sannikka&Ukkolassa (12.4.2019). Toimittajat vaativat ohjelman lopussa veikkauskierroksen vaalituloksesta. Tässä yhteydessä Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä kieltäytyi arvaamasta. Sen sijaan Kortesuo ja liikemies Jari Sarasvuo esittivät veikkauksen. Tuolloin Kortesuo veti hieman toisenlaisen johtopäätöksen, ja arvioi Sosialidemokraattisen puolueen voittavan. Syynä kahdelle eri veikkaukselle (samana päivänä) oli se, että Sannikka&Ukkola oli nauhoitettu ennakkoon.

Kortesuo on politiikan kommentoijana ansioitunut. Jos olisin politiikan toimittaja ja kun jotain pitäisi analysoida, hän olisi omalla yhteydenottolistalla korkealla, takuulla ennen itseäni.  Hänen arvauksensa perussuomalaisten voitosta perustui selvästi vahvaan kokemukseen politiikan aktiivisena ja analyyttisenä seuraajana. Mutta vaalitulosta ei silti voi johtaa Kortesuon Talouselämässä esittämistä premisseistä.

Nopeana yhteenvetona: Yksi premissi artikkelissa oli, että pelko ja huoli saa ihmisen kannattamaan kovempia arvoja ja siksi osan jopa äänestämään laitaoikeistoa. Toinen oli dissonanssianalyysi maahanmuuttoon ja ilmastoon liittyen: poliittisessa keskustelussa maahanmuuttokysymykset ja ilmastokysymykset koetaan ennemmin joko-tai kuin sekä-että -asetelmana. Tästä syystä myös äänestäjät, kolmannen vaihtoehdon puutteessa, jakaantuvat näiden kysymysten suhteen perussuomalaisten potentiaalisiin äänestäjiin ja muiden puolueiden kannattajiin.

Kolmas premissi oli, että SDP:n johtoasema oli gallupeissa laskenut ja perussuomalaisten kannatus noussut kohti vaaleja. Neljäs premissi puolestaan oli, että Perussuomalaisten puheenjohtaja on esiintynyt vakuuttavammin kuin SDP:n. Antti Rinteen terveydentila vaikuttaa heikentäneen hänen esiintymistään. Tässä voi olla vielä jotain piiloon jääviä oletuksia. (Kuten se, että perussuomalaisten kannatus on aiemmissa vaaleissa ollut suurempi kuin gallupeissa – tai se, että populistien menestystä erinäisissä ulkomaisissa vaaleissa ole osattu ennakoida.)

Mielipidemittauksia on kuitenkin viime vuosina tarkistettu siten, että ne näyttäisivät paremmin myös Perussuomalaisten todellisen kannatuksen. Ero viimeisen mittauksen aikana oli iso ja ennakkoon äänestäneiden osuus tuntuva. Lisäksi monia muita selittäviä malleja voidaan tarjota vaalituloksen muodostumiselle, kuten protesti perinteisiä puolueita vastaan ja toive muutoksesta, joka tällä protestilla voitaisiin saada aikaan.

Tältä pohjalta Perussuomalaisten voiton ennustaminen näillä oletuksilla kahta päivää ennen vaaleja vaikuttaa oudolta. Olihan se mahdollista, mutta onko se premissien nojalla todennäköistä? Kortesuon analyysi on laadukas, mutta ei sitä miksi se Talouselämän jutussa esitetään.

Kortesuo itse kommentoi asiaa blogissaanHänen mukaansa analyysi on puolueeton ja pakottava: vaikka hän haluaisi olla toista mieltä, tämä on johtopäätös, joka seuraa.

Haasteeksi nousee eettinen ongelmallisuus. Oli hän oikeassa tai ei arvauksessaan, Kortesuolla ei ole minkäänlaista vastuuta väitteestään. Hän voi yhdessä yhteydessä veikata yhtä ja toisessa toista tulosta.

Yrittäjää ei kai kuitenkaan pitäisi syyttää yrittämisestä. Puhetaitokommentaattorien muuttuminen viihdyttävästä ja hyödyllisestä lisästä poliittisiksi ennustajiksi on median vastuulla. Tämäkin on ymmärrettävää, sillä epävarmassa tilanteessa halu tarjota varmoja vastauksia kasvaa. Lisäksi se, että joku sanoo varmalla äänellä ennakkoon, että Perussuomalaiset ovat vaalien voittaja, myy juttuja ja tuottaa mainostuloja.

Mutta puhetaidon valmentajilla ei ole tällaisia lahjoja eikä kokonaisvaltaista ammattitaitoa juuri tähän tehtävään.

Severi Hämäri on Kriittisen korkeakoulun puheenjohtaja ja puhujakoulun vastaava opettaja.


Vierailijablogissa ääneen pääsevät kirjoittajat, jotka lähestyvät ajankohtaisia ilmiöitä tai muita kysymyksiä kertomuskriitisestä näkökulmasta. Kertomuksen vaarat approves!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s