Kertomuksen ja hyvinvoinnin kytkökset

Tampereen yliopiston Narrare-tutkimuskeskuksessa järjestetään 19.–20.10. kertomuksen ja hyvinvoinnin yhteyttä käsittelevä konferenssi Narrative and Wellbeing. Tutkijat pohtivat esimerkiksi, miten ihmiset kertovat terveydentilastaan fiktiossa ja ei-fiktiossa, miten kertomusteoriaa hyödynnetään sairastumiskokemusten tutkimuksessa ja millaisin konkreettisin tavoin kertomuksia käytetään hyvinvoinnin edistämiseen.

Omaa elämää koskevat pienet tai suuret kertomukset on nähty keinona työstää ja hallita yllättäviä elämänmuutoksia, kuten sairastumista tai läheisen kuolemaa. Narratiivisessa psykologiassa oman elämän suuri kertomus eli elämäntarina nähdään jopa psyykkisen hyvinvoinnin edellytyksenä. Tällaiset laajat yleispätevät väitteet ovat saaneet alusta asti myös kritiikkiä osakseen. Tilanteisen, vuorovaikutuksessa rakentuvan identiteetin tutkijat ovat suunnanneet huomionsa mieluummin arjen ohimeneviin kertomuksiin. Tampereen yliopiston Kertomuksen vaarat -hanke on herätellyt pohtimaan tilanteita, joissa kertomusmuoto on ongelmallinen. Esimerkiksi psyykkisen trauman kaltaiset ilmiöt ovat vaikeasti saatettavissa kertomusmuotoon, ja mielisairauden kuvauksessa yhtenäiseksi ja sileäksi hiottu kertomus voi olla vääristelevä.

Konferenssissa kysymystä kertomuksesta ja hyvinvoinnista lähestytään ruohonjuuritasolta käsin, monenlaisen konkreettisen toiminnan ja sen teoreettisen perustan pohdinnan kautta. Kertomuksen – tai kertomakirjallisuuden – hyödyllisyys riippuu siitä, millaiseen toimintaan se kytkeytyy. On eri asia lukea kirjallisuutta yksin kuin ammattimaisesti ohjatussa kirjallisuusterapiassa tai narratiivisen lääketieteen yliopistokurssilla. Kertomuksia kerrotaan ja luetaan monissa institutionaalisissa yhteyksissä ja monenlaisin tarkoitusperin, ja tätä kirjoa konferenssi tuo esiin.

Kutsuttu esitelmöitsijä Cindie Aaen Maagaard Etelä-Tanskan yliopistosta käsittelee päiväkirjoja, joita teho-osaston sairaanhoitajat kirjoittavat tajuttomina olevien potilaiden puolesta. Niiden tarkoitus on täyttää aukkoja potilaiden muistissa ja siten lievittää ahdistusta. Maagaard kuvailee, millaisia kertomuksia nämä ovat, mitä ne kertovat sairaanhoitajien tasapainoilusta ammatillisen ja henkilökohtaisen välillä ja miten sairaanhoitajat tulkitsevat potilaan kokemuksia ja muovaavat tämän ymmärrystä niistä.

Toisen pääesitelmän pitää Maura Spiegel, joka on Columbian yliopiston narratiivisen lääketieteen koulutusohjelman varajohtaja. Hän käsittelee elokuvien ja lyhyiden kirjoitustehtävien käyttöä osana lääketieteen opintoja. Spiegelin mukaan sairaalassa ja lääkärin vastaanotolla sekä hoitohenkilökunnan että potilaiden kokemuksella on taipumus ohentua. Elokuvat ja kirjoitusharjoitukset auttavat näkemään sairaalaelämässä piilevän monimutkaisuuden, monimerkityksisyyden, eriskummallisuuden ja rikkauden.

Konferenssin on kutsunut koolle Kertomuksen vaarat -hankkeen tutkija Laura Karttunen, jonka oma tutkimus käsittelee kirjallisuuden ja kertomusteorian opettamista kokemuksellisesti monitieteiselle yleisölle, erityisesti lääketieteen opiskelijoille.

Konferenssi järjestetään Tampereen yliopiston pääkampuksella. Cindie Maagaard esiintyy torstaina 19.10. klo 16.00 Linna-rakennuksen salissa K103 ja Maura Spiegel perjantaina 20.10. klo 10.00 Pinni B -rakennuksen salissa 1096. Konferenssi on avoin yleisölle ja maksuton.

https://research.uta.fi/narrare/narrative-and-wellbeing-19-20-oct-2017/

FT Laura Karttunen

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s